Nature Boy

1. päivä - 2. kesäkuuta 2020

Helsinki - Sipoonkorpi

Hermosärkyä tai ei, nyt loppui Panacodien narskuttelu ja yleinen voivottelu. Näin päätin maanantaina 1.6.2020, viikko viisaudenhampaani kirurgisen poiston jälkeen, ja kiireestä kantapäähän laitoin rinkkani kuntoon. Huonosti nukutun yön jälkeen lähdin matkaan noin kello yhdeksältä aamulla.

Reitin alku oli minulle jo ennestään tuttu. Ensin Kulosaareen ja siitä hiekkatietä Viikin läpi. Vanhankaupunginselän kierto on muuten mielestäni ihastuttava lenkki - etenkin jos poikkeaa sen pohjoisten osien kasvirikkaille poluille.

Nyt matka jatkui Latokartanon ja Myllypuron välistä Kehä I:n yli Kivikkoon. Sillalla mieleeni juolahti ensimmäistä kertaa kysymys siitä, että mitä *#**## sitä olinkaan tekemässä. Naureskelin kysymyksen pois ja kohensin ryhtiäni.

Matka taittui leikiten aina Hakunilaan asti, jossa eksyin paikalliseen pururatasumppuun. Olin kaivanut jostain vanhan hiihtokartan, josta olin lukevinani majesteettisen hiekkatien johtavan minut syvälle Vantaan ja Sipoon rajametsikköön. Mapsin tarjoamasta reitistä poikkeaminen ei lopulta aiheuttanut kuin harmaita hiuksia ja useita ärsyyntyneitä töyhtöhyyppiä, joiden pesärauhaa jolkotteluni häiritsi.

Takaisin Mapsin kelkkaan ja ensimmäiselle maantielle. Sipoolainen vehreä maalaismaisema avautuu edessäni. Tästä se alkaa. Matka on nyt totta. Tuo ohut hiekkakaistale, jota pientareeksikin kutsutaan, tuntuu nopeasti kotoisalta.

Saavun Sipoonkorpeen iltakahdeksalta miettien, että olipas loppumatka peräsimestä. 20 kilon kantamukseni tuntuvat jalkapohjissa. Rojahdan Kalkkiruukin laavulle. Kaksi poikaa juoksevat jossain vaiheessa paikalle grillaamaan makkaraa. Keskustelen heidän kanssaan väsyneenä jotain jostain. Kerron pojille toivovani sateetonta kesää. Kaksikosta puheliaampi tuomitsee ajatukseni vedoten kasvien vedentarpeeseen.

Pojat lähtevät. Vedän Buranat särkyyn ja sukellan makuupussiin miettimään mukavuudenhaluisuuttani.

Luontopoika oli tietysti oikeassa. Lieneekö ollut sattuma, että aikaisemmin päivällä olin merkannut päivän kappaleeksi Nature Boy -kappaleen Céline Dionin tulkitsemana.

Antaa siis sateiden tulla.

Céline Dion: Nature Boy